sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Rovaniemen puoluekokous

Rovaniemen puoluekokous on nyt takanapäin. Viikonloppuun mahtui jälleen kerran monta mukavaa hetkeä ja paljon vanhoja ja uusia tuttuja.

Matka alkoi torstain ja perjantain välisenä yönä, kun astuimme Seinäjoelta yöjunaan. Perille saavuimme sopivan ajoissa saadaksemme alkupäässä olevat äänestysnumerot, on se paljon mukavampi äänestää numerolla kymmenen, kuin kaksisataaviisitoista.

Aika pian puoluekokouspaikalle saavuttuamme Tuomon kampanjatiimi kiskaisi minut mukaansa jakamaan Tuomon huiveja, jotka olivatkin puoluekokouksen hittituote, niitä kyseltiin minulta vielä seuraavanakin päivänä. Ihan mukavaa oli myös tehdä kampanjatyötä pitkästä aikaa.



Olin myös lupautunut myyntivuoroon nuorten ständille sekä perjantaiksi, että lauantaiksi. Nuorten osastolla oli kiva työskennellä, vaikka olinkin onnistunut ottamaan molemmat vuorot sellaisiin aikoihin, ettei asiakkaita juuri ollut. Perjantaina avajaisjuhlan aikaan ja lauantaina äänestyksien aikaan, oma tarinansa tulikin siitä, kuinka Eemeli ja minä hoidimme ständiä samalla kun äänestimme, onneksi äänestäjiä oli välissämme satakaksikymmentä, niin kipaisin aina äänestettyäni takaisin, jotta Eemeli ehti oman lappunsa uurnaan pudottamaan.

Molempina iltoina jatkopaikkana oli Kauppayhtiö, josta löytyi ehkä sekailaisin tarjonta nuoria eri piireistä. Lauantain linjanvedot ja joulupukkikeskustelu on ehkä jäänyt vahvimpana mieleen ja kyllä me se lasiarkku vielä joskus tarvitaan, vaikka siihen menisikin kolmekymmentä vuotta. Lauantaina keskustelin myös pitkän aikaa paikallisen vasemmistolaisen kanssa, avartavaa sekin ja paljon löytyi yhteistäkin.

Sunnuntain flashmob oli myös kokemus sinänsä, siitä video:


Äänestyksiin en jaksaisi sen suuremmin perehtyä, en hirveän pettynyt ole, mutta olisi ollut mukava saada edes yksi maatalousihminen joukkoon mukaan. Annikan ja Riikan varapuheenjohtajapestit osasin aavistaa ja hyvä että näin. Suurin merkitys on mielestäni sillä, että ei rankaistu siitä, että Riikalla on pieni lapsi kotona.

Uni jäi vähiin ja kokouksen ruoka- ja bussijärjestelyt olivat mitä yleensäkin, mutta viikonloppu oli kokonaisuutena jälleen kerran aivan loistava. Joka ikinen nuori, joka mukana oli ansaitsee kiitokset, te teette näistä reissuista sitä, mitä ne ovat. Meissä on tulevaisuus ja me ollaan sitten kolmenkymmenen vuoden päästä ne jäärät, jotka tekevät aina vääriä päätöksiä :)

Kiitos, kumarrus ja elokoulussa nähdään!