Tänään julkaistiin uutinen, jossa hallitus haluaisi leikata kotihoidontukea niin, että se loppuisi lapsen täyttäessä kaksi vuotta nykyisen kolmen vuoden sijaan. Tämä nähdään ratkaisuna mm. työurien pidentämiseen, kun äidit pääsevät aikaisemmin takaisin työelämään.
Jotenkin minusta tuntuu, että kotiäidit eivät ehkä ole tämän maan pahimpia sosiaalipummeja, joilta pitää ensimmäisenä leikata. Kotihoidontuen leikkaaminen ei itsessään edes toisi merkittäviä säästöjä, pitäähän päivähoitokustannuksetkin maksaa.
Viime viikolla eräs kansanedustaja kommentoi, ettei opiskelijoiden saisi käydä opiskeluaikana töissä viemässä ns. paskaduuneja työttömiltä. Itse näen opiskelijoiden työssäkäynnille kaksi syytä. Ensinnäkin opintotuella elävät vain harvat, vaatii aikamoisia uhrauksia pärjätä. Toiseksi, opintotuen kanssa lisätulot ovat työttömyyspäivärahaan verrattuna äärimmäisen yksinkertaisia laskea, vuodessa saat tienata tietyn summan ja se siitä, helppoa.
Ehdotus ensimmäisen sairaspäivän palkattomuudesta tunnuttiin tyrmäävän heti. Ihmettelen kyllä, nykyään työterveydenhuoltoa käytetään monissa paikoin härkisti hyväksi. Tuntuu, että työterveyslääkäritkin ovat alistuneet kohtaloonsa.Onhan se helpompaa antaa sairaslomaa, kuin vastata hoitovirhesyytteisiin.
Mielestäni ei myöskään ole oikein, että työnantajan pitää kustantaa työntekijänsä krapulapäivät.
Tälläisten sekoilujen keskellä perustulo tuntuu entistä paremmalta. Osa-aikatyön tekeminen tulisi kannattavaksi muillekin, kuin opiskelijoille. Tästä pitäisivät varmasti myös perheelliset, kun lasten kanssa jäisi enemmän aikaa. Osa-aikatyön yleistyminen myös vapauttaisi enemmän työpaikkoja.
Tällä hetkellä moni työtön on itse tehnyt valintansa, ei haluta ottaa pätkiä tai osa-aikatöitä, koska ne vaikuttavat tukiin. Työttömyysturvan tukiviidakko on niin sakea, että on vain helpompi olla kotona. Perustulomallissa kaikki työ olisi aina plussaa.
Ajatellaan, että perustulo olisi vaikka 600 €, moni opiskelija olisi innoissaan noin merkittävästä korotuksesta. Työnantajat voisivat laskea tämänhetkisiä palkkoja, ja sillä rahalla palkata lisää työntekijöitä.
Perustulo voisi myös automaattisesti pidentää työuraa, kun kuusissakymmenissä olevat pohtivat, riittääkö siihen mennessä ansaittu työeläke, vai hankitaanko lisää.
Perustulo olisi reilu, yksinkertainen ja halvempi, kuin nykyinen järjestelmä, jossa maksetaan paikoitellen järjettömän suuria eläkkeitä ja kannustetaan toimettomuuteen.
